Kuvataideopettajat ry:n ja Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen tiiviinä yhteistyönä syntynyt kannanotto, jonka ajankohtainen pääkohde on peruskoulun tuntijakotyöryhmä, mutta perustelut koskevat kuvataidekasvatuksen tärkeyttä yksilölle ja yhteiskunnalle myös laajemmin, mm. paikallisen tason vaikutustyössä taiteen perusopetuksen puolesta.

MILLOIN OPIT NÄKEMÄÄN?
– Perusteluja kuvataideoppiaineen vahvistamiseksi

Kuvataiteen opiskelu kehittää lapsia ja nuoria luoviksi ja itsenäisiksi, kriittisin, avoimin silmin maailmaa tarkasteleviksi ja osallistuviksi ihmisiksi. Omistamiseen ja suorittamiseen perustuvan kulttuurin sijaan taide tarjoaa tekemiseen ja toimintaan perustuvan kulttuurin.

Jotta mm. Kulttuuripolitiikan strategia 2020 -julkaisussa (OPM 2009:12) esitetyt tavoitteet voisivat toteutua, täytyy tulevassa peruskoulun tuntijaossa kuvataideoppiaineen asemaa vahvistaa: Kuvataidetta tulee olla kaikille yhteisenä oppiaineena läpi peruskoulun. Siten taataan, että aineen opetus on pätevissä käsissä ja kokonaiset suomalaiset ikäluokat saavat tulevaisuudessa tarvitsemansa visuaalisen kulttuurikasvatuksen.

TAITEELLA JA KUVALLA ON ITSEISARVO
Kuvallinen ilmaisu on vanhempaa kuin leipä, visuaalinen ilmaisu ja viestintä on inhimillisen olemassaolon ytimessä. Kaikilla on oikeus saada siitä osansa ja saada siinä pätevää opetusta. Kuvalla on oma, erityinen kielensä ja rakenteensa.

VISUAALINEN YMPÄRISTÖ TÄYTYY YMMÄRTÄÄ
Kuvataidetunneilla kehittyvä mediataju on avain myös tulevaisuuden yhteiskunnassa toimimiseen, sillä mediamaailman ymmärtämisen ja kriittisen mediasuhteen edellytyksenä on asiantunteva kuvataiteen opetus. Kuvataideopetusta ja päteviä kuvataideopettajia tarvitaan myös eri oppiaineiden välisenä yhteistyönä tehtävän mediakasvatuksen laadukkaan toteutumisen takaamiseksi. Itse kuvia tekemällä, kameroiden ja tietokoneohjelmien parissa työskennellen ja median viestejä analysoiden, kehitetään tulevaisuuden maailmassa tarvittavia mediataitoja. Visuaalinen kulttuurikasvatus on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus.

RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KULTTUURIPERINTÖ KUULUU MYÖS TULEVILLE SUKUPOLVILLE
Kuvataiteessa kertyy oppilaille tärkeätä kulttuurista tietoa ja osaamista. Oman kulttuurin tuntemus vahvistaa positiivisella tavalla omaa identiteettiä, muiden kulttuurien taustojen tuntemus kehittää suvaitsevuutta. Kuvataidetunneilla saatava arkkitehtuuri- ja muotoilukasvatus luo pohjan tulevaisuuden ympäristön tekijöille ja kokijoille. Suomalaisia huippuarkkitehtejä, muotoilijoita tai elokuvantekijöitä ei synny tyhjästä.

TULEVAISUUDEN KULTTUURITEOLLISUUDEN JA LUOVAN TALOUDEN TEKIJÄT JA KOKIJAT KASVATETAAN KUVATAIDETUNNEILLA
Kulttuuriteollisuus ja luova talous ovat jo nyt erittäin merkittäviä tekijöitä kansantaloudessa ja menestystekijöitä kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuudessa tämä kehitys vain vahvistuu, kun perinteisten teollisuudenalojen merkitys vähenee ja visuaaliset uudet alat kehittyvät edelleen.

TAIDETUNNIT LISÄÄVÄT HYVINVOINTIA JA YHTEISÖLLISYYTTÄ
Tekemällä itse oppii asioita, joita ei voi oppia lukemalla. Kuvataiteen opiskelun keskiössä ovat tunnekasvatus ja luovuus, oikeus ilmaista ja työstää henkilökohtaisia asioita. Taideaineiden opiskelu edistää hyvinvointia tarjotessaan oppilaille eväitä henkilökohtaiseen kasvuun. Kuvataiteen opiskelu tarjoaa oppilaille laajempaa tiedonkäsitystä, oppimisen, omien kokemusten, ilmaisun ja tiedon hankinnan yhteyttä. Taiteessa osaaminen ja tiedot yhdistyvät taidoiksi elää yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Allekirjoittaneet:

Kuvataideopettajat ry.
Hannele Parviala, puheenjohtaja
Erja Väyrynen, toiminnanjohtaja

Suomen lasten ja nuorten
kuvataidekoulujen liitto ry
Heli Tiainen, puheenjohtaja
Anu Hietala, toiminnanjohtaja

Koulukino ry
Outi Freese, toiminnanjohtaja

Mediakasvatusseura ry
Reijo Kupiainen, puheenjohtaja

Mediakasvatus Metka ry
Hanna Niinistö, hallituksen jäsen

Pedaali ry
Päivi Venäläinen, puheenjohtaja
Kaisa Kettunen, hallituksen jäsen

SAFA ry
Heini Korpelainen,
tutkimuskoordinaattori

Suomen taiteilijaseura ry
Juha Okko, puheenjohtaja

Taideteollinen korkeakoulu,
taidekasvatuksen osasto
Mira Kallio, lehtori
Mimmu Rankanen, lehtori

Teollisuustaiteen liitto Ornamo
Lena Strömberg, pääsihteeri